K I I T O S !

On aika tullut kiittää kaikkia blogin lukijoitamme ja kirkkovierailijoita kuluneesta kesästä. Tänään on viimeinen työpäivämme Kustaa Aadolfin kirkossa tänä kesänä. Tuntuu hieman oudolta, että huomenna emme tulekaan avaamaan kirkon ovia kirkkovieraillemme. Kuluneen kesän aikana olemme saaneet kertoa yli 980 suomalaiselle ja ulkomaalaiselle vieraallemme kauniin kirkkomme historiasta ja Iisalmen seurakunnasta. 

Olemme tavanneet todella mielenkiintoisia ihmisiä ympäri maailmaa ja saaneet jutella heidän kanssaan. Täytyy taas kerran todeta, että kesätyö oppaana on kyllä todella mukavaa! Oppaan työssä oppii ihmistuntemusta, sosiaalisia taitoja, esiintymistä ja äänenkäyttöä. On oppaasta itsestään kiinni, kuinka paljon hän panostaa omiin opastuksiinsa ja millaisen opastuksen hän haluaa muille antaa. Jo reipas asenne, tervehtiminen, hymy ja mielenkiinto vierailijaa kohtaan ovat todella tärkeitä. Oppaan työssä rohkaistuu ottamaan kontaktia muihin ihmisiin arkipäivän tilanteissa; varsinkin, jos on itse pohjimmiltaan ujo persoona. Meillä on ollut tottakai koko kesän ajan suuri vastuu osallamme, koska Kustaa Aadolfin kirkko on niin tärkeä kulttuurihistoriallisesti ajatellen: se on arvokas ja vanha rakennus, josta täytyy pitää huolta. Moni kirkossa käynyt onkin tuumannut, että kirkko on hyvin säilynyt ja siitä on pidetty huolta - tällaisia mielipiteitä on ollut mukava kuulla!

Kaunis kiitos kaikille ja mukavaa pian alkavaa syksyä!

Dear visitors and blog readers: Thank you very much!  

Toivottavat Sanna ja Hille

Viimeinen kokonainen viikko Iisalmen tiekirkossa lähtee käyntiin...än...yy...tee...NYT!

Hyvää maanantaita kaikille blogin lukijoillemme!

Totesin tänään kävellessäni töihin että kesä alkaa olla pian takanapäin. Olemme jo lähellä elokuun puoltaväliä ja syyskuun tulemisen huomaa kylmemmästä ilmasta sekä luonnon muuttumisesta. Moni on jo aloittanut työnsä ja koululaisetkin palaavat arkeen tämän viikon alusta. Tämä tarkoittaa myös meille kirkko-oppaille kesätyön loppumista ja palaamista arkeemme. Tiekirkkomme on auki vielä tämän viikon maanantaista perjantaihin kello 11-17 ja ensi viikolla olemme auki maanantaista tiistaihin klo 11-17, jonka jälkeen tiekirkko sulkee ovensa kesällä 2013.

Tämä kesä on mennyt todella nopeasti, niin kuin varmaan aiemmin on tullut jo monta kertaa todettua. Meillä on käynyt mielenkiintoisia vieraita ympäri Suomea ja maailmaa: kaukaisimmat vieraat ovat tulleet tutustumaan Kustaa Aadolfin kirkkoon Brasiliasta, Thaimaasta, Yhdysvalloista, Kanadasta ja Arabiemiraateista asti. Toki Euroopasta, varsinkin Saksasta, meillä on riittänyt tulijoita.  

Olemme blogissamme kirjoittaneet kesän mittaan erilaisista kirkossa olevista asioista, kuten kirkkomuseosta, kristillisistä symboleista ja alttarista sekä ylipäätään Iisalmen seurakunnan ja Kustaa Aadolfin kirkon mittavasta historiasta. Olemme sivunneet teksteissämme jo muutamaa kirkkoherraa, mutta tänään ajattelin, että tutustumme tarkemmin kahteen pitkän aikaa sitten vaikuttaneeseen kirkkoherraan.

Ylhäällä oikealla on herra nimeltään rovasti Henrik Helsingius (1701-1757), joka toimi Iisalmen kirkkoherrana vuosina 1733-1757. Muotokuvan hänestä on maalannut Sakari Topeliuksen isoisä, kuuluisa kirkkomaalari Mikael Toppelius vuonna 1756. Helsingius vaimoineen on valinnut aiheet kirkkosalissamme oleviin lehterikaidemaalauksiin, jotka Toppelius on myös maalannut.

Toinen kirkkoherra, josta tänään puhun, on nimeltään Johan Lagus

(1733-1806). Lagus toimi kirkkoherrana vuosina 1771-1806 eli kuolinvuoteensa asti. Muotokuvan maalaajasta ei ole tarkkaa tietoa, mutta kirkko-opas-kansiomme lähteiden mukaan se olisi maalaittu vuoden 1801 jälkeen eli Laguksen viimeisinä vuosina. Johan Lagus oli ensimmäinen kirkkoherra tässä kolmannessa kirkossamme eli Kustaa Aadolfin kirkossa. Hän vihki kirkon käyttöön 15. maaliskuuta vuonna 1780, eli heti seuraavana vuonna kun kirkkomme valmistui. Laguksen suku on sittemmin myös vaikuttanut kirkkomme toimintaan. Johanin pojanpoika, (muuten samanniminen kuin isoisänsä), Johan Lorenz Lagus (1805-1881), toimi kirkkoherrana vuosina 1854-1881. Hänkin siis toimi kirkkoherrana viimeiseen elinvuoteensa asti. Nuoremman Laguksen muotokuvan on maalannut Aukusti Uotila vuonna 1881. Osa Laguksista on nykypäivänä suomentanut nimensä Hirvensaloksi.  

Tervetuloa opastuskierrokselle tai muuten vaan tutustumaan kirkkoomme!

Sanna

(Lähteet: Iisalmen seurakunta)

Elokuun alun kuulumisia

Tervehdys kaikille,

Kesä on edennyt jo elokuun alkuun. Täällä Kustaa Aadolfin kirkossa kesän etenemisen ja lomalaisten arkeen palaamisen on huomannut kävijämäärien pienentymisenä. Heinäkuun lomakuukausi on nyt ohi - ja samalla vilkkain tiekirkkoaika. Opastuksiakaan ei ole jäljellä enää kuin parisen viikkoa elokuun 20. päivään asti, jonka jälkeen mekin oppaat palaamme arkisiin askareihimme. Toivon kuitenkin, että mielenkiintoisia opastushetkiä riittäisi vielä hyvin nyt elokuullekin: ainakin potentiaalinen ryhmä ovat koululaiset, jotka palaavat pian arkeen ja koulun penkille ensi viikolla.

Viime perjantaina sain ensimmäistä kertaa koko tiekirkko-opas-urani aikana auttaa vihkimisen aikana ja seurata samalla itse seremoniaa. Kirkossa ollessa näkee paljon vihki- ja konfirmaatioharjoituksia, mutta nyt pääsin oppaan roolissani ohjaamaan häävieraita paikoillensa, pitämään ovia auki vihkiparille ja häävieraille sekä olemassa hengessä mukana seuraamalla tapahtumia urkuparvelta. Kokemus oli mukava koska edellisistä häistä, jotka olen "livenä" nähnyt, onkin kulunut jo jonkin verran aikaa. Oppaana ollessa näkeekin kirkolliset toimitukset eri silmin kuin ollessa itse vieraana esimerkiksi häissä tai hautajaisissa.

~ Sanna ~ 

Pikku tietoisku: Tässä kuva Raamatusta, joka on vuodelta 1942. Alkuperäisversio on vuodelta 1642. Raamattu on nähtävillä kirkossamme.         

Symboleita kirkossa

Kustaa Aadolfin kirkossa on paljon kustavilaiselle tyylille tyypillisiä pylväitä. Kirkomme seiniä reunustavat esimerkiksi joonialaiset pylväät, joiden päissä vaihtelevat kaksi symbolia: kala ja kyyhkynen.

 

 Kala on yksi vanhimmista Kristus-kuvioista. Varhaiskristittyjen vainojen aikaan sitä käytettiin tunnusmerkkinä, jonka avulla kristityt tunnistivat toisensa. He piirsivät kalan esimerkiksi hiekkaan, pöydälle tai seinälle. 

Kalan kreikankielisen sanan i-kh-th-y-s avulla voidaan ottaa alkukirjaimet sanoihin Iesous Khristos Theou Hyios Soter, mikä tarkoittaa suomeksi Jeesus Kristus Jumalan Poika Vapahtaja.

Kalalla on myös  monia merkityksiä. Se voidaan yhdistää muun muassa Matteuksen evankeliumin 12 lukuun sen 39 ja 40 jakeeseen, joissa Jeesus vertaa itseään profeetta Joonaan.

12:39 Mutta hän vastasi heille ja sanoi: "Tämä paha ja avionrikkoja sukupolvi tavoittelee merkkiä, mutta sille ei anneta muuta merkkiä kuin profeetta Joonaan merkki.
12:40 Sillä niinkuin Joonas oli meripedon vatsassa kolme päivää ja kolme yötä, niin on myös Ihmisen Poika oleva maan povessa kolme päivää ja kolme yötä. 

 Tässä kala kuvastaa Jeesusta Vapahtajana, joka on noussut kuolleista. 

 

Lisäksi Jeesus muistuttaa kristittyjä saamastaan tehtävästä olla ihmisten kalastajana. Matteuksen evankeliumissa kerrotaan myös Jeesuksen ruokkimisihmeestä, jossa hän syötti kansan viidellä leivällä ja kahdella kalalla.

Kyyhkynen on Pyhän Hengen vertauskuva. Se kuvataan alaspäin laskeutuvana, sillä Jeesuksen kasteen yhteydessä Pyhä Henki laskeutui taivaasta kyyhkysen muodossa. Kyyhkynen symboloi myös rauhaa.

~Hille

Venny Soldan-Brofeldtin 150-vuotisjuhlavuosi

Aurinkoinen ja lämmin kesäkeli on taas palannut tänne Ylä-Savoon! Kävin juuri hakemassa puna-apiloita ja isoja saniaisia koristamaan tiekirkkopöytäämme. Onneksi pääsimme ikävästä ja kylmästä syysilmasta ainakin joksikin aikaa. Tämä viikko on alkanut kävijämäärienkin osalta mukavissa merkeissä: maanantaina kirkossa kävi 28 henkeä ja eilen meillä oli pyöreät 30 kävijää. Tänään on ollut hiljaisempaa - varmaan juuri johtuen aurinkoisesta kesäilmasta, jolloin ihmiset mielellään oleskelevat ulkosalla.

Tämän päivän blogitekstin ajattelin omistaa

Venny Soldan-Brofeldtin

(1863-1945) muistolle: tänä vuonna tulee kuluneeksi 150 vuotta hänen syntymästään. 81-vuotiaaksi asti elänyt Venny oli naimisissa kansalliskirjailija Juhani Ahon (1861-1921) kanssa. Soldan-Brofeldt oli ammatiltaan taidemaalari, kuvataiteilija, korusuunnittelija ja -muotoilija. Lisäksi hän kuvitti lastenkirjoja.

Meillä täällä Kustaa Aadolfin kirkossa ja hautausmaalla on nähtävillä Vennyn töitä. Sakastissa esillä olevaa, hänen tekemäänsä muotokuvaa appiukostaan ja Juhani Ahon isästä Theodor Brofeldtista (vasemmalla ylhäällä) on kehuttu tänä kesänä vuolaasti: kävijöiden mielestä taulu on kaunis, eläväinen ja hyvin maalattu. Vihreän eri sävyin tehty tausta tekee taulusta erikoisen. Theodor Brofeldt (1837-1914) toimi 55-vuotisen uransa aikana myös kirkkoherrana Iisalmen seurakunnassa vuodesta 1883 lähtien.

Kirjailija Juhani Aho on haudattu kirkkomme pohjoispuolelle. Ahon graniittista hautakiveä koristaa hänen vaimonsa Vennyn tekemä kasvoreliefi (oikealla), jossa on ikuistettu sivuittain olevat Ahon kasvot. Venny Soldan-Brofeldt itse on oman toivomuksensa mukaan haudattu Soldanien sukuhautaan Helsingin Hietaniemen hautausmaalle, eikä Iisalmeen miehensä viereen.

Aurinkoista kesäpäivää kaikille toivottaapi

Sanna-opas

(Lähteet: Wikipedia, Iikka Kauppinen (Ylä-Savo Oppaat ry), Iisalmen seurakunta)

Iisalmen seurakunnan kirkkorakennusten historiaa

Kustaa Aadolfin kirkon kellotapulin seinässä on kuparilaatta, mistä näkee kahden nykyisen kirkon ja kahden aikaisemman kirkon sijainnin. Ensimmäinen kirkko sijaitsi nykyisestä kirkosta katsottuna hieman lännenpänä, lähempänä rantaa. Toinen kirkko taas hieman nykyistä kirkkoa etelämpänä. Nykyisen eli kolmannen kirkon paikkaa kuvaa suurin risti.

Ensimmäinen kirkko rakennettiin jo vuonna 1627, kun Iisalmen seurakunta perustettiin saman vuoden helmikuussa. Se erotettiin Tavinsalmen eli Kuopion seurakunnasta omaksi seurakunnaksi kuningas Kustaa II Aadolfin käskykirjeellä. Kirkon ensimmäinen kirkkoherra oli Niilo Pietarinpoika Roivainen eli Roiva. Iisalmen seurakunta ulottui laajalle alueelle, varhaisimmassa vaiheessa asukkaita oli vain noin 600. Silloin kirkkoherroilla todella oli työtä seurakuntansa paimentamisessa, sillä sekä seurakunnan taloudellinen että hengellinen puoli tarvitsivat kohennusta.

Ensimmäinen kirkko tuhoitui salaman sytyttämässä tulipalossa vuonna 1699. Tulipalosta saatiin pelastettua kaksi kynttiläkruunua, joista toisen oli lahjoittanut kirkolle kirkkoherra Heikki Hoffren ja hänen puolisonsa Elisabeth Carlander vuonna 1680. Toisen kruunuista lahjoitti kappalainen Johan Sinius Anna puolisonsa kanssa vuonna 1688. Nykyisin kynttiläkruunut ovat Kustaa Aadolfin kirkon pohjois- ja etelälehterien yläpuolella. Lisäksi ensimmäisen kirkon ajoilta on säästynyt Tukholmasta 1927 tuotu kirkonkello, joka on nähtävänä kirkkomuseossa.

Toinen kirkko rakennettiin heti ensimmäisen tuhouduttua vuonna 1700. Se oli muodoltaan ristikirkko. Kirkko rakennettiin kiireessä ja ilman ammattitaitoa, minkä vuoksi kirkosta tuli huonokuntoinen ja ahdas; osa seurakuntalaisista joutui seuraamaan jumalanpalvelusta kirkkomaalta. Kirkosta tuli myös hauras; lumi tuli katon rajasta sisään ja hellesäällä kirkon lattioiden alta lemusi kalman haju, sillä ajan tavan mukaan esimerkiksi kirkkoherrat haudattiin lattian alle. Toista kirkkoa korjattiin muun muassa vuonna 1738, mutta jo 1760-luvun alussa pohdittiin uuden kirkon rakentamista.

Kuningas Kustaa III antoi luvan nykyisen kustavilaisen ja ristinmallisen puukirkon rakentamiselle vuonna 1777. Samalla kuningas myönsi luvan käyttää kirkon nimessä poikansa kruununprinssi Kustaa IV Aadolfin nimeä. Kirkon rakentaminen ei kuitenkaan ollut mutkatonta, sillä alunperin kirkostamme piti tulla kivikirkko, mutta yöaikaan varastettiin sakastissa säilytetystä suuresta raudoitetusta, seitsenlukkoisesta puuarkusta kivikirkkoa varten kerätyt rahat ja hopeaesineet. Lisäksi kalkki- ja kivitavaraa ei ollut saatavissa. Esimerkiksi kalkki olisi pitänyt tuoda Oulusta asti ja 200 kilometriä olisi ollut 1700-luvun hevoskärryillä raskas rahtimatka. Pakottavista syistä siis myönnettiin lupa puukirkolle. Lisäksi puuta oli helposti saatavilla.

Kustaa Aadolfin kirkko valmistui vuonna 1779 ja se on Pohjois-Savon nykyisistä kirkkorakennuksista vanhin. Kirkko toimii vieläkin ympärivuotisesti seurakunnan toisena pääkirkkona yhdessä keskustassa sijaitsevan Pyhän ristin kirkon kanssa, joka rakennettiin kaupunkiseurakunnan kirkoksi vuonna 1934. ''Vanha kirkko'' toimi silloin maaseurakunnan kirkkona.

Kustaa Aadolfin kirkon kellotapuli sijaitsee kirkon pohjoispuolella. Kellotapulin rakentamisvuotta ei tarkalleen tiedetä, mutta se on rakennettu toisen kirkon aikoihin 1700-luvulla. Se on Iisalmen vanhimpana pidetty kulttuurirakennus. Tunnettu kirkkomaalari Mikael Toppelius maalasi kellotapulin vuonna 1756. Myöhemmin kellotapulia on korjailtu ja maalattu.

 ~Hille

(Lähteet: Iisalmen seurakunta) 

Pysähdys Taivaallisessa taukopaikassa

Jälleen alkaa yksi viikko tiekirkossa olla lopuillaan. Tämän viikon aikana vieraita on joka päivä käynyt mukava määrä eli parisenkymmentä henkeä huonosta säästä huolimatta. Kustaa Aadolfin kirkko näkyy hyvin ohikulkevalle tielle ja tiekirkkokyltit ohjaavat pysähtymään Taivaalliseen taukopaikkaan, millä nimellä Suomen tiekirkkoja kutsutaan.

Kuten yllä olevasta kuvasta näkyy, kirkkovieraat voivat halutessaan ottaa mukaansa esitteitä muun muassa Iisalmen kirkoista, Iisalmen seurakunnasta, kirkkomuseosta ja paikallisista kulttuurihistoriallisista nähtävyyksistä. Lisäksi meiltä löytyy karttoja Iisalmen keskustan alueelta ja Suomen Sodan polulta 1808 (Koljonvirta). Ulkomaalaisille vieraille on tarjolla opastelehtisiä englanniksi, ruotsiksi, ranskaksi, saksaksi ja venäjäksi. Opastuksen jälkeen on mahdollista ostaa kotiin muistoksi tai lähetettäväksi postikortteja ja CD-levyjä, joissa ovat esittäjinä esimerkiksi Bona Fide ja entinen kirkkoherramme Arno Toivanen. Surun juhlaan voi ostaa myös muistoadressin. Paikalla on ilmainen mehutarjoilu.

Tänä viikonloppuna Kustaa Aadolfin kirkossa juhlitaan taas häitä ja konfirmaatiota. Tänään perjantaina kirkko on avoinna klo 17 asti ja maanantaina 22.7. jatkamme opastuksia klo 11 alkaen. 

Lämpimästi tervetuloa niin läheltä kuin kaukaa!

Toivottavat oppaat Sanna ja Hille