K I I T O S !

On aika tullut kiittää kaikkia blogin lukijoitamme ja kirkkovierailijoita kuluneesta kesästä. Tänään on viimeinen työpäivämme Kustaa Aadolfin kirkossa tänä kesänä. Tuntuu hieman oudolta, että huomenna emme tulekaan avaamaan kirkon ovia kirkkovieraillemme. Kuluneen kesän aikana olemme saaneet kertoa yli 980 suomalaiselle ja ulkomaalaiselle vieraallemme kauniin kirkkomme historiasta ja Iisalmen seurakunnasta. 

Olemme tavanneet todella mielenkiintoisia ihmisiä ympäri maailmaa ja saaneet jutella heidän kanssaan. Täytyy taas kerran todeta, että kesätyö oppaana on kyllä todella mukavaa! Oppaan työssä oppii ihmistuntemusta, sosiaalisia taitoja, esiintymistä ja äänenkäyttöä. On oppaasta itsestään kiinni, kuinka paljon hän panostaa omiin opastuksiinsa ja millaisen opastuksen hän haluaa muille antaa. Jo reipas asenne, tervehtiminen, hymy ja mielenkiinto vierailijaa kohtaan ovat todella tärkeitä. Oppaan työssä rohkaistuu ottamaan kontaktia muihin ihmisiin arkipäivän tilanteissa; varsinkin, jos on itse pohjimmiltaan ujo persoona. Meillä on ollut tottakai koko kesän ajan suuri vastuu osallamme, koska Kustaa Aadolfin kirkko on niin tärkeä kulttuurihistoriallisesti ajatellen: se on arvokas ja vanha rakennus, josta täytyy pitää huolta. Moni kirkossa käynyt onkin tuumannut, että kirkko on hyvin säilynyt ja siitä on pidetty huolta - tällaisia mielipiteitä on ollut mukava kuulla!

Kaunis kiitos kaikille ja mukavaa pian alkavaa syksyä!

Dear visitors and blog readers: Thank you very much!  

Toivottavat Sanna ja Hille

Viimeinen kokonainen viikko Iisalmen tiekirkossa lähtee käyntiin...än...yy...tee...NYT!

Hyvää maanantaita kaikille blogin lukijoillemme!

Totesin tänään kävellessäni töihin että kesä alkaa olla pian takanapäin. Olemme jo lähellä elokuun puoltaväliä ja syyskuun tulemisen huomaa kylmemmästä ilmasta sekä luonnon muuttumisesta. Moni on jo aloittanut työnsä ja koululaisetkin palaavat arkeen tämän viikon alusta. Tämä tarkoittaa myös meille kirkko-oppaille kesätyön loppumista ja palaamista arkeemme. Tiekirkkomme on auki vielä tämän viikon maanantaista perjantaihin kello 11-17 ja ensi viikolla olemme auki maanantaista tiistaihin klo 11-17, jonka jälkeen tiekirkko sulkee ovensa kesällä 2013.

Tämä kesä on mennyt todella nopeasti, niin kuin varmaan aiemmin on tullut jo monta kertaa todettua. Meillä on käynyt mielenkiintoisia vieraita ympäri Suomea ja maailmaa: kaukaisimmat vieraat ovat tulleet tutustumaan Kustaa Aadolfin kirkkoon Brasiliasta, Thaimaasta, Yhdysvalloista, Kanadasta ja Arabiemiraateista asti. Toki Euroopasta, varsinkin Saksasta, meillä on riittänyt tulijoita.  

Olemme blogissamme kirjoittaneet kesän mittaan erilaisista kirkossa olevista asioista, kuten kirkkomuseosta, kristillisistä symboleista ja alttarista sekä ylipäätään Iisalmen seurakunnan ja Kustaa Aadolfin kirkon mittavasta historiasta. Olemme sivunneet teksteissämme jo muutamaa kirkkoherraa, mutta tänään ajattelin, että tutustumme tarkemmin kahteen pitkän aikaa sitten vaikuttaneeseen kirkkoherraan.

Ylhäällä oikealla on herra nimeltään rovasti Henrik Helsingius (1701-1757), joka toimi Iisalmen kirkkoherrana vuosina 1733-1757. Muotokuvan hänestä on maalannut Sakari Topeliuksen isoisä, kuuluisa kirkkomaalari Mikael Toppelius vuonna 1756. Helsingius vaimoineen on valinnut aiheet kirkkosalissamme oleviin lehterikaidemaalauksiin, jotka Toppelius on myös maalannut.

Toinen kirkkoherra, josta tänään puhun, on nimeltään Johan Lagus

(1733-1806). Lagus toimi kirkkoherrana vuosina 1771-1806 eli kuolinvuoteensa asti. Muotokuvan maalaajasta ei ole tarkkaa tietoa, mutta kirkko-opas-kansiomme lähteiden mukaan se olisi maalaittu vuoden 1801 jälkeen eli Laguksen viimeisinä vuosina. Johan Lagus oli ensimmäinen kirkkoherra tässä kolmannessa kirkossamme eli Kustaa Aadolfin kirkossa. Hän vihki kirkon käyttöön 15. maaliskuuta vuonna 1780, eli heti seuraavana vuonna kun kirkkomme valmistui. Laguksen suku on sittemmin myös vaikuttanut kirkkomme toimintaan. Johanin pojanpoika, (muuten samanniminen kuin isoisänsä), Johan Lorenz Lagus (1805-1881), toimi kirkkoherrana vuosina 1854-1881. Hänkin siis toimi kirkkoherrana viimeiseen elinvuoteensa asti. Nuoremman Laguksen muotokuvan on maalannut Aukusti Uotila vuonna 1881. Osa Laguksista on nykypäivänä suomentanut nimensä Hirvensaloksi.  

Tervetuloa opastuskierrokselle tai muuten vaan tutustumaan kirkkoomme!

Sanna

(Lähteet: Iisalmen seurakunta)

Elokuun alun kuulumisia

Tervehdys kaikille,

Kesä on edennyt jo elokuun alkuun. Täällä Kustaa Aadolfin kirkossa kesän etenemisen ja lomalaisten arkeen palaamisen on huomannut kävijämäärien pienentymisenä. Heinäkuun lomakuukausi on nyt ohi - ja samalla vilkkain tiekirkkoaika. Opastuksiakaan ei ole jäljellä enää kuin parisen viikkoa elokuun 20. päivään asti, jonka jälkeen mekin oppaat palaamme arkisiin askareihimme. Toivon kuitenkin, että mielenkiintoisia opastushetkiä riittäisi vielä hyvin nyt elokuullekin: ainakin potentiaalinen ryhmä ovat koululaiset, jotka palaavat pian arkeen ja koulun penkille ensi viikolla.

Viime perjantaina sain ensimmäistä kertaa koko tiekirkko-opas-urani aikana auttaa vihkimisen aikana ja seurata samalla itse seremoniaa. Kirkossa ollessa näkee paljon vihki- ja konfirmaatioharjoituksia, mutta nyt pääsin oppaan roolissani ohjaamaan häävieraita paikoillensa, pitämään ovia auki vihkiparille ja häävieraille sekä olemassa hengessä mukana seuraamalla tapahtumia urkuparvelta. Kokemus oli mukava koska edellisistä häistä, jotka olen "livenä" nähnyt, onkin kulunut jo jonkin verran aikaa. Oppaana ollessa näkeekin kirkolliset toimitukset eri silmin kuin ollessa itse vieraana esimerkiksi häissä tai hautajaisissa.

~ Sanna ~ 

Pikku tietoisku: Tässä kuva Raamatusta, joka on vuodelta 1942. Alkuperäisversio on vuodelta 1642. Raamattu on nähtävillä kirkossamme.         

Symboleita kirkossa

Kustaa Aadolfin kirkossa on paljon kustavilaiselle tyylille tyypillisiä pylväitä. Kirkomme seiniä reunustavat esimerkiksi joonialaiset pylväät, joiden päissä vaihtelevat kaksi symbolia: kala ja kyyhkynen.

 

 Kala on yksi vanhimmista Kristus-kuvioista. Varhaiskristittyjen vainojen aikaan sitä käytettiin tunnusmerkkinä, jonka avulla kristityt tunnistivat toisensa. He piirsivät kalan esimerkiksi hiekkaan, pöydälle tai seinälle. 

Kalan kreikankielisen sanan i-kh-th-y-s avulla voidaan ottaa alkukirjaimet sanoihin Iesous Khristos Theou Hyios Soter, mikä tarkoittaa suomeksi Jeesus Kristus Jumalan Poika Vapahtaja.

Kalalla on myös  monia merkityksiä. Se voidaan yhdistää muun muassa Matteuksen evankeliumin 12 lukuun sen 39 ja 40 jakeeseen, joissa Jeesus vertaa itseään profeetta Joonaan.

12:39 Mutta hän vastasi heille ja sanoi: "Tämä paha ja avionrikkoja sukupolvi tavoittelee merkkiä, mutta sille ei anneta muuta merkkiä kuin profeetta Joonaan merkki.
12:40 Sillä niinkuin Joonas oli meripedon vatsassa kolme päivää ja kolme yötä, niin on myös Ihmisen Poika oleva maan povessa kolme päivää ja kolme yötä. 

 Tässä kala kuvastaa Jeesusta Vapahtajana, joka on noussut kuolleista. 

 

Lisäksi Jeesus muistuttaa kristittyjä saamastaan tehtävästä olla ihmisten kalastajana. Matteuksen evankeliumissa kerrotaan myös Jeesuksen ruokkimisihmeestä, jossa hän syötti kansan viidellä leivällä ja kahdella kalalla.

Kyyhkynen on Pyhän Hengen vertauskuva. Se kuvataan alaspäin laskeutuvana, sillä Jeesuksen kasteen yhteydessä Pyhä Henki laskeutui taivaasta kyyhkysen muodossa. Kyyhkynen symboloi myös rauhaa.

~Hille

Venny Soldan-Brofeldtin 150-vuotisjuhlavuosi

Aurinkoinen ja lämmin kesäkeli on taas palannut tänne Ylä-Savoon! Kävin juuri hakemassa puna-apiloita ja isoja saniaisia koristamaan tiekirkkopöytäämme. Onneksi pääsimme ikävästä ja kylmästä syysilmasta ainakin joksikin aikaa. Tämä viikko on alkanut kävijämäärienkin osalta mukavissa merkeissä: maanantaina kirkossa kävi 28 henkeä ja eilen meillä oli pyöreät 30 kävijää. Tänään on ollut hiljaisempaa - varmaan juuri johtuen aurinkoisesta kesäilmasta, jolloin ihmiset mielellään oleskelevat ulkosalla.

Tämän päivän blogitekstin ajattelin omistaa

Venny Soldan-Brofeldtin

(1863-1945) muistolle: tänä vuonna tulee kuluneeksi 150 vuotta hänen syntymästään. 81-vuotiaaksi asti elänyt Venny oli naimisissa kansalliskirjailija Juhani Ahon (1861-1921) kanssa. Soldan-Brofeldt oli ammatiltaan taidemaalari, kuvataiteilija, korusuunnittelija ja -muotoilija. Lisäksi hän kuvitti lastenkirjoja.

Meillä täällä Kustaa Aadolfin kirkossa ja hautausmaalla on nähtävillä Vennyn töitä. Sakastissa esillä olevaa, hänen tekemäänsä muotokuvaa appiukostaan ja Juhani Ahon isästä Theodor Brofeldtista (vasemmalla ylhäällä) on kehuttu tänä kesänä vuolaasti: kävijöiden mielestä taulu on kaunis, eläväinen ja hyvin maalattu. Vihreän eri sävyin tehty tausta tekee taulusta erikoisen. Theodor Brofeldt (1837-1914) toimi 55-vuotisen uransa aikana myös kirkkoherrana Iisalmen seurakunnassa vuodesta 1883 lähtien.

Kirjailija Juhani Aho on haudattu kirkkomme pohjoispuolelle. Ahon graniittista hautakiveä koristaa hänen vaimonsa Vennyn tekemä kasvoreliefi (oikealla), jossa on ikuistettu sivuittain olevat Ahon kasvot. Venny Soldan-Brofeldt itse on oman toivomuksensa mukaan haudattu Soldanien sukuhautaan Helsingin Hietaniemen hautausmaalle, eikä Iisalmeen miehensä viereen.

Aurinkoista kesäpäivää kaikille toivottaapi

Sanna-opas

(Lähteet: Wikipedia, Iikka Kauppinen (Ylä-Savo Oppaat ry), Iisalmen seurakunta)

Iisalmen seurakunnan kirkkorakennusten historiaa

Kustaa Aadolfin kirkon kellotapulin seinässä on kuparilaatta, mistä näkee kahden nykyisen kirkon ja kahden aikaisemman kirkon sijainnin. Ensimmäinen kirkko sijaitsi nykyisestä kirkosta katsottuna hieman lännenpänä, lähempänä rantaa. Toinen kirkko taas hieman nykyistä kirkkoa etelämpänä. Nykyisen eli kolmannen kirkon paikkaa kuvaa suurin risti.

Ensimmäinen kirkko rakennettiin jo vuonna 1627, kun Iisalmen seurakunta perustettiin saman vuoden helmikuussa. Se erotettiin Tavinsalmen eli Kuopion seurakunnasta omaksi seurakunnaksi kuningas Kustaa II Aadolfin käskykirjeellä. Kirkon ensimmäinen kirkkoherra oli Niilo Pietarinpoika Roivainen eli Roiva. Iisalmen seurakunta ulottui laajalle alueelle, varhaisimmassa vaiheessa asukkaita oli vain noin 600. Silloin kirkkoherroilla todella oli työtä seurakuntansa paimentamisessa, sillä sekä seurakunnan taloudellinen että hengellinen puoli tarvitsivat kohennusta.

Ensimmäinen kirkko tuhoitui salaman sytyttämässä tulipalossa vuonna 1699. Tulipalosta saatiin pelastettua kaksi kynttiläkruunua, joista toisen oli lahjoittanut kirkolle kirkkoherra Heikki Hoffren ja hänen puolisonsa Elisabeth Carlander vuonna 1680. Toisen kruunuista lahjoitti kappalainen Johan Sinius Anna puolisonsa kanssa vuonna 1688. Nykyisin kynttiläkruunut ovat Kustaa Aadolfin kirkon pohjois- ja etelälehterien yläpuolella. Lisäksi ensimmäisen kirkon ajoilta on säästynyt Tukholmasta 1927 tuotu kirkonkello, joka on nähtävänä kirkkomuseossa.

Toinen kirkko rakennettiin heti ensimmäisen tuhouduttua vuonna 1700. Se oli muodoltaan ristikirkko. Kirkko rakennettiin kiireessä ja ilman ammattitaitoa, minkä vuoksi kirkosta tuli huonokuntoinen ja ahdas; osa seurakuntalaisista joutui seuraamaan jumalanpalvelusta kirkkomaalta. Kirkosta tuli myös hauras; lumi tuli katon rajasta sisään ja hellesäällä kirkon lattioiden alta lemusi kalman haju, sillä ajan tavan mukaan esimerkiksi kirkkoherrat haudattiin lattian alle. Toista kirkkoa korjattiin muun muassa vuonna 1738, mutta jo 1760-luvun alussa pohdittiin uuden kirkon rakentamista.

Kuningas Kustaa III antoi luvan nykyisen kustavilaisen ja ristinmallisen puukirkon rakentamiselle vuonna 1777. Samalla kuningas myönsi luvan käyttää kirkon nimessä poikansa kruununprinssi Kustaa IV Aadolfin nimeä. Kirkon rakentaminen ei kuitenkaan ollut mutkatonta, sillä alunperin kirkostamme piti tulla kivikirkko, mutta yöaikaan varastettiin sakastissa säilytetystä suuresta raudoitetusta, seitsenlukkoisesta puuarkusta kivikirkkoa varten kerätyt rahat ja hopeaesineet. Lisäksi kalkki- ja kivitavaraa ei ollut saatavissa. Esimerkiksi kalkki olisi pitänyt tuoda Oulusta asti ja 200 kilometriä olisi ollut 1700-luvun hevoskärryillä raskas rahtimatka. Pakottavista syistä siis myönnettiin lupa puukirkolle. Lisäksi puuta oli helposti saatavilla.

Kustaa Aadolfin kirkko valmistui vuonna 1779 ja se on Pohjois-Savon nykyisistä kirkkorakennuksista vanhin. Kirkko toimii vieläkin ympärivuotisesti seurakunnan toisena pääkirkkona yhdessä keskustassa sijaitsevan Pyhän ristin kirkon kanssa, joka rakennettiin kaupunkiseurakunnan kirkoksi vuonna 1934. ''Vanha kirkko'' toimi silloin maaseurakunnan kirkkona.

Kustaa Aadolfin kirkon kellotapuli sijaitsee kirkon pohjoispuolella. Kellotapulin rakentamisvuotta ei tarkalleen tiedetä, mutta se on rakennettu toisen kirkon aikoihin 1700-luvulla. Se on Iisalmen vanhimpana pidetty kulttuurirakennus. Tunnettu kirkkomaalari Mikael Toppelius maalasi kellotapulin vuonna 1756. Myöhemmin kellotapulia on korjailtu ja maalattu.

 ~Hille

(Lähteet: Iisalmen seurakunta) 

Pysähdys Taivaallisessa taukopaikassa

Jälleen alkaa yksi viikko tiekirkossa olla lopuillaan. Tämän viikon aikana vieraita on joka päivä käynyt mukava määrä eli parisenkymmentä henkeä huonosta säästä huolimatta. Kustaa Aadolfin kirkko näkyy hyvin ohikulkevalle tielle ja tiekirkkokyltit ohjaavat pysähtymään Taivaalliseen taukopaikkaan, millä nimellä Suomen tiekirkkoja kutsutaan.

Kuten yllä olevasta kuvasta näkyy, kirkkovieraat voivat halutessaan ottaa mukaansa esitteitä muun muassa Iisalmen kirkoista, Iisalmen seurakunnasta, kirkkomuseosta ja paikallisista kulttuurihistoriallisista nähtävyyksistä. Lisäksi meiltä löytyy karttoja Iisalmen keskustan alueelta ja Suomen Sodan polulta 1808 (Koljonvirta). Ulkomaalaisille vieraille on tarjolla opastelehtisiä englanniksi, ruotsiksi, ranskaksi, saksaksi ja venäjäksi. Opastuksen jälkeen on mahdollista ostaa kotiin muistoksi tai lähetettäväksi postikortteja ja CD-levyjä, joissa ovat esittäjinä esimerkiksi Bona Fide ja entinen kirkkoherramme Arno Toivanen. Surun juhlaan voi ostaa myös muistoadressin. Paikalla on ilmainen mehutarjoilu.

Tänä viikonloppuna Kustaa Aadolfin kirkossa juhlitaan taas häitä ja konfirmaatiota. Tänään perjantaina kirkko on avoinna klo 17 asti ja maanantaina 22.7. jatkamme opastuksia klo 11 alkaen. 

Lämpimästi tervetuloa niin läheltä kuin kaukaa!

Toivottavat oppaat Sanna ja Hille

 

Kylmää kuin syksyllä, mutta mukavat opastuskierrokset lämmittävät mieltä

Heinäkuun puoliväli on tuonut Iisalmeen kunnon syksyisen tunnelman. Lämpötila näyttää tällä hetkellä ulkona +8 astetta, joten touko- ja kesäkuun superhelteet ovat tipoteissään. Kuumin lomasesonki on kylmästä ilmasta huolimatta kuitenkin tuonut meille melko paljon kirkkovierailijoita  ympäri Suomea ja edelleen etenkin Keski-Euroopasta. Tänä päivänä ajattelin kertoa kirkkomuseosta...

Kustaa Aadolfin kirkon sakastin yläkerrassa sijaitsee kesällä 2004 avattu kirkkomuseo, jossa on mahdollista tutustua Iisalmen seurakunnan historiaan aina 1600-luvulta nykypäivään asti. Museon perusnäyttely pohjautuu Iisalmen seurakunnan syntyvaiheisiin ja vuoden 1627 tunnelmiin. Silloinen Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolf oli tärkeässä asemassa perustamassa Iisalmen seurakuntaa, joka oli tuolloin osa jättiläismäistä Tavisalmen seurakuntaa. Tuolta ajalta ovat kopiot Kustaa II Aadolfin ruotsinkielisestä perustamisasiakirjoista sekä 80 kiloa painava, Tukholmasta hankittu Iisalmen seurakunnan ensimmäinen kirkonkello. 

Museosta löytyvät 1800-luvun aikainen saarnastuoli, jossa Juhani Ahon isä kirkkoherra Theodor Brofeldt eli "Ukko Ruuhveltti" on aikoinaan saarnannut. Samalta ajalta on muistona myös vanha alttaripöytä. Helsingin Seurasaareen 1960-luvulla siirretystä Isosta pappilasta on jäljellä vain kirkkoherran työpöytä, kirjoitusvälineet, öljylamppu ja kyltti, jossa on pappilasta kertovia vuosilukuja. Varsinkin monelle ulkomaalaiselle vieraallemme mielenkiintoisia ovat kirkollisista tapahtumista kertovat kauniit ristijäismekko ja kastemalja, rippilapsen alba, kuulutuskirja vuodelta 1950 ja hautajaisseppele. Viereisessä nurkassa löytyy tietoa ja esineistöä muun muassa täällä Ylä-Savossa vaikuttaneesta körttiläisyydestä, jota esitellään kuvin ja aidoin körttipuvuin, jotka ovat kuuluneet Lappalaisen suvulle.  

Unohtaa ei toki voi 1700-luvulta peräisin olevaa huono-onnista kirkonarkkua. Kustaa Aadolfin kirkosta piti alunperin tulla kivikirkko, mutta osasyynä miksi puukirkon rakentamiseen lopulta päädyttiin oli syyspimeällä vuonna 1777 tehty varkaus, jolloin voro vei kaikki seitsenlukkoiseen kirstuun lahjoitetut rahat ja hopeaesineet.

Tässä siis tietoa kirkkomuseosta, toki vielä enemmän tietoa ja esineistöä löytyy itse paikan päältä! Kirkkomuseo on auki tänä kesänä tiekirkon aukiollessa. Tervetuloa sukeltamaan historian ihmeelliseen maailmaan!

Kustaa Aadolfin kirkon sakastissa (kuvassa näkymää sakastista hautausmaalle), 

Sanna  

(Lähteet: Iisalmen seurakunta)

Saarnastuoli

Iisalmen Kustaa Aadolfin kirkon nykyinen saarnastuoli on vuodelta 1927. Sen on suunnitellut seurakunnan kolmesataavuotisjuhlakorjauksen arkkitehti Rafael Blomstedt, ja sen on rakentanut iisalmelainen Pekka Kauppinen, jota kutsuttiin myös nimellä Vattumäen Pekka. Kerrotaan, että rakentaja osti uudet työkalut vartavasten saarnastuolin rakentamista varten ja työn valmistuttua kätki ne saarnastuolin sisään, joten niillä ei muuta rakennettu.

Saarnastuoli on hienon puusepäntyön lisäksi kauniisti koristemaalattu. Maalaukset on tehnyt suomalainen kuvataiteilija Antti Salmenlinna. Maalausten aiheina ovat evankelistojen symbolit. Matteus kuvataan siivekkäänä miehenä, sillä Matteuksen evankeliumi alkaa kuvauksella Jeesuksen syntyperästä. Markus kuvataan siivekkäänä leijonana. Luukaksen symboli taas on siivekäs härkä, ja Johannes kuvataan siivekkäänä kotkana, mikä kuvaa Johanneksen ''korkeuksiin kohoavaa'' julistusta Kristuksen jumalallisuudesta. Lisäksi saarnastuolin kyljessä on kuva, jossa ovat risti, ankkuri ja sydän, mitkä symboloivat uskoa, toivoa ja rakkautta.

Saarnastuolin kaikukatoksen yläpuolella on Hannes Auteren tekemä uhrikaritsaveistos, joka istuu Raamatun päällä ja kantaa voitonlippua. Jeesus on Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin (Joh. 1:29). Lisäksi saarnastuolin kaikukatoksen sisäpuolella on aurinko, joka symboloi Jumalaa.

~Hille
(Lähteet: Iisalmen seurakunta)

Kuulumisia ja alttaritaulumme taustaa

Heinäkuun puoliväli lähenee, jonka näkee hyvin myös kävijätilastoissa. Päivittäiset kävijämäärät ovat ainakin tuplaantuneet ellei triplaantuneet kesäkuun vastaavista määristä. Olemme myöskin huomanneet, kuinka paljon enemmän ryhmiä kirkossamme on vieraillut viime kesään verrattuna. Ryhmiä tulee niin seurakunnista, erilaisista yhdistyksistä, päiväkodeista kuin opastuksen tilanneista vierailijoista eri puolilta Suomea. Tähän asti ulkomaalaiset ryhmät ovat tulleet pääpiirteissään Saksasta. Kävijämäärät ovat liikkuneet noin parinkymmenen - kuudenkymmenen paikkeilla; tällä viikolla olemme päässeet jo useampaan otteeseen lähelle viittäkymmentä. Tämäkin päivä, keskiviikko, näyttää hyvin lupaavalta kävijöiden suhteen, eikä sade ole vierailuja sen kummemmin haitannut. Seuraavaksi kerron hieman alttaritaulustamme...

Alttaritaulumme on taiteilijatar Aleksandra Frosterus-Såltinin tekemä taideteos. Såltin oli turkulainen taiteilijatar, joka eli vuosina 1837-1916. Hän on tehnyt yli 60 alttaritaulua eri kirkkoihin ympäri Suomea. Yksi näistä alttaritauluista sijaitsee Kustaa Aadolfin kirkossa. Teoksen nimi on Kristuksen kirkastuminen ja se on tehty vuonna 1886. Kuvassa ovat Jeesus keskella kirkastusvuorella ja hänen vierellään ovat Mooses ja profeetta Elia. Etualalla ovat opetuslapset Pietari, Johannes ja Jaakob vanhempi. Taulun yläpuolella on teksti KUNNIA JUMALALLE! Alttaritaulun koristeena olevat pylväät ovat korinttilaista tyyliä.

- Sanna

 (Lähteet: Iisalmen seurakunta)

Kirkkomme urut

"Urkujen mahtava pauhu - soitto jylisi, humisi ja soi korkeassa holvistossa, täytti lehterit ja aaltoili kuoriin se hulvahti matalan ihmisjoukon yli - kirkkokansa yhtyi tuttuun virteen.''

Edeltävä kuvaus on iisalmelaissyntyisen kirjailijan Eino Säisän teoksesta ''Kylä elää'', joka on julkaistu vuonna 1972. Kirjailija kuvaa ''Epin kirkkorukouksessa'' omaa kotikirkkoaan. 

Kustaa Aadolfin kirkon urut ovat J.A. Zachriassenin valmistamat. Ne ovat vuodelta 1883, yhä käytössä, ne ovat tekijänsä parhaiten säilyneitä. Urkujen komea ulkoasu on uusgoottilainen. Tyylin tunnistaa ylöspäin kohoavista, koristeellisista koristuksista. Urkujen julkisivun on suunnitellut arkkitehti Sjöström.

Urkujen sointi on romantiikan ihanteiden mukainen ja alkuperäiset äänikerrat soivat kauniisti, tukevasti. Ainutlaatuista on, että kirkkomme uruissa on melodiverk-laite. Se on eräänlainen sooloäänikerta, joita rakennettiin vain muutamia kappaleita, eikä niitä ole missään muualla säilynyt. 

Urkuja on pidetty vanhanaikaisina jo 1930-luvulla, mutta niitä ei kuitenkaan ole suunnitelmista huolimatta vaihdettu. Muun muasssa 1960-luvulla urkuihin tehtiin äänikertamuutoksia. 1970- luvulla tehtiin myös muita korjauksia ja muutostöitä.Vuosina 2000 ja 2001 urut restauroitiin eli palautettiin alkuperäistä vastaavaan ulkoasuun ja esimerkiksi äänikertoja on nykyisin kahdeksantoista aikaisemman viidentoista sijasta. Urut otettiin virallisesti uudelleen käyttöön Palmusunnuntaina 8.4.2001.

Urkuparven lehterikaidetta koristavat viisi kaidemaalausta, joiden arvellaan olevat  kirkkomaalari Mikael Toppeliuksen töitä, mutta tekijän on myös arveltu olevat ruotsalaissyntyisen koeistemaalarin Johan Fredrik Scheidermanin. Lahjakkaan Toppeliuksen on arveltu maalanneet taulut 14-vuotiaana olleessaan Iisalmessa rovasti Henrik Helsingiuksen vieraana. Urkuparven kaidemaalauksiin on maalattu Vanhan Testamentin aiheita, kuten Daavid ja Goljat, nukkuva Jakob ja leijonan kanssa taisteleva Simson. Samantapaisia kaidemaalauksia on myös pohjois- ja etelälehtereillä, joiden maalaukset esittävät Jeesuksen opetuslapsia.

Parvelta näkee hyvin alas kauniiseen kirkkosaliin, varsinkin vastapäisen kuoriosan. Urkuparvella on myös penkkirivejä, joten sinne voi kavuta seuraamaan toimituksia ja kuuntelemaan urkujen soittoa tai vaikka katsomaan läheltä esimerkiksi koristeellista kattofriisiä. Morsiusparitkin piiloutuvat vihkimisen jälkeen urkuparvelle johtavaan portaikkoon, kun odottavat kirkon tyhjenevän ja jännittävät pääovesta poistumista.

~ Hille

(Lähteet: Iisalmen seurakunta)

Kustaa Aadolfin kirkon historia pähkinänkuoressa

Tässä on kuva Kustaa Aadolfin kirkosta, joka on valmistunut vuonna 1779 silloisen Ruotsi-Suomen aikaan. Kuvassa on kirkon edessä kellotapuli, joka on vanhempi kuin itse kirkkorakennus. Tapulin on arveltu olevan peräisin 1700-luvun alkupuolelta. Kustaa Aadolfin kirkko on saanut nimensä Ruotsin kruununprinssi Kustaa IV Aadolfin mukaan, ja lupa nimestä kirkon käyttöön anottiin itse kruununprinssin isältä Ruotsin kuningas Kustaa III:lta.

Kirkon on suunnitellut arkkitehti Simon Jylkkä-Silvén eli Jylhä. Kustaa Aadolfin kirkko edustaa kustavilaista tyyliä, joka maailmalla tunnetaan paremmin uusklassismina. Kustavilaiseen tyyliin kuuluvat kirkkomme pyörökaari-ikkunat, joista valo siivilöityy kauniisti kirkkosaliin. Ikkunat näyttävät itse asiassa sisäpuolelta vielä suuremmilta kuin ulkoapäin, joka on osoitus arkkitehtuurin taidoista.

Kirkko on nähnyt sen 234-vuotisen historiansa aikana tyylin muutoksia niin sisältä kuin ulkoapäin. Vielä 1800-luvun loppupuolella kirkko oli selvästi pelkistetympi ja tummempisävytteinen silloin vallinneen herännäisyyden vaikutuksesta. Esimerkiksi kirkkomme turkoosit lehterikaidemaalaukset olivat tuolloin vielä kokonaan peitossa. Seurakunnan 300-vuotisjuhlaremontissa vuonna 1927 kirkko sai jälleen nykyisen tyylinsä takaisin arkkitehti Rafael Blomstedtin toimesta. Silloin tulivat esimerkiksi kauniit Taito Oy:n valmistamat kattokruunut (kuvassa alhaalla), lehterikaidemaalaukset paljastettiin jälleen, uudet kirkonpenkit rakennettiin, uusi Pekka Kauppisen eli Vattumäen Pekan tekemä saarnatuoli sai paikkansa kirkossa ja Antti Salmenlinnan tekemät koristemaalaukset symboleineen tehtiin koristamaan seinien reunoja.

- Sanna

(Lähteet: Iisalmen seurakunta)

Kirkko juhannuskoivujen aikaan

Tässä on muutama kuva tämän vuoden juhannukselta parin viikon takaa, jolloin kirkon kuoriosaa koristivat Ami-suntion laittamat kauniit juhannuskoivut.

Kirkon kuoriosan erottaa kirkkosalista Taito Oy:n tekemä valurautainen kuoriaita. Se on vuodelta 1927. Kuoriaita kuvastaa pitkäperjantain tapahtumia; temppelin esiripun repeämistä keskeltä kahtia.

Kuoriaidassa on myös koristeena ''elämänliekkejä''. Toisaalta liekki on myös Pyhän Hengen vertauskuva.

Kuoriaidassa on kaksi pylvästä. Toisen pylvään päässä ovat kirjaimet IHS, jotka ovat Jeesus-sanan kolme ensimmäistä kirjainta. Kirjaimet voidaan tulkita myös latinankieliseksi lyhenteeksi sanoista Iesus Homo Salvator, Jeesus ihmisten pelastaja.Toisen pylvään päässä taas lukee INRI, joka on latinankielinen lyhenne Jeesuksen ristin yläpuolisista sanoista: Iesus Nazarenus Rex Iudaeorum, Jeesus Nasaretilainen, juutalaisten kuningas.

Helteinen ja vilkas kesäkuun loppu (muistoja kesäkuulta)

Juhannus on nyt siis ohi ja niin ovat Ami-suntion laittamat juhannuskoivutkin hävinneet alttarilta. Tänään keskiviikkona hellettä on riittänyt; niin kirkossa kuin ulkona. Yleensä kirkkosalin puolella on todella viileää ja pukeudumme lämpimästi, mutta nyt mittarin näyttäessä +26 C ei lisävaatetusta tarvita. Mahtavat nämä helleilmat ovat kyllä kertakaikkiaan! Tämä päivä on ollut toistaiseksi yksi kesän vilkkaimmista. Olemme saaneet kirkkovieraiksi ihmisiä niin ympäri Suomen (etenkin Itä-Suomesta) kuin myös 35 hengen mukavan saksalaisryhmän, jotka lauloivat kirkossa - hienosti muuten kajahti Kustaa Aadolfin ristinmuotoisessa kirkkosalissa saksalainen virsi!

Lisää mielenkiintoisia opastuksia odotellen,

Kustaa Aadolfin kirkon sakastissa,

Sanna

Juhannus lähestyy (muistoja kesäkuulta)

Keskikesän juhla ja samalla yksi suurista kirkollisista juhlapyhistä on ovella. Juhlan tuntu näkyy myös kirkossamme. Suntio on koristellut kirkon kuoriosan koivunoksilla. Viikonloppuna ei kirkossamme juhlita juhannushäitä, mutta sunnuntaina on kesän kolmas konfirmaatiotilaisuus.

Hyvää juhannusta!

Toivottavat Sanna & Hille

Juhannus on meillä herttainen,
Kirkas taivas on sininen.
Pirtti on jo pesty puhtoinen.
Pihamaakin laastu on.
Koivujen lehvät portailla huiskii,
Kesän juhlasta pihlaat kuiskii,
Metsiköstä kielot kannettiin,
Sinikukat huoneisiin.

Arkityönsä väki lopetttaa,
Kaikki iltaa jo odottaa.
Kalliolle kokko kohoaa,
kunhan yö nyt ennättää.
Sielläpä silloin laulut ne soivat,
Suuret, pienet karkeloivat.
Räiskytellen kokko palavi,
Kesäyöhön sammuvi.
(Suomalainen kansansävel)

Hetki kirkossa

Vuosisadat ja sukupolvesta toiseen seurakuntalaiset ovat hiljentyneet Kustaa Aadolfin kirkon penkeissä. Yhä kesäaurinko siintää sen avarista kustavilaistyylisistä pyörökaari-ikkunoista ja urkujen soitto soi. Kirkossa järjestetään paljon tilaisuuksia ja niin kirkko liittyy moniin hetkiiin, yhä uusiin muistoihin.  Näin kesäisin kirkon ovet ovat auki ja kirkossa kirkkovieras voi muistella konfirmaatiopäiväänsä tai nähdä vanhan vihkikirkkonsa. Hän voi myös hiljentyä hetkeksi, pysähtyä ehkä kiireisenkin elämän keskellä.

Kesälomalainen tai turisti voi matkallaan nähdä kirkon korkean tornin peltojen keskellä ja pysähtyä tauolle; tutustua hetkeksi vanhan puukirkon historiaan ja kirkkotaiteeseen. Monet seurakuntalaiset tulevat usein kesävieraidensa kanssa katsomaan kotikirkkoaan. He voivat myös päiväkävelyllään huomata kirkon ovien olevan auki ja kurkistaa sisään. Kirkkomme on niin kovin erilainen paikka tauolle. Se on kaunis, hiljainen ja rauhallinen. Se on myös täynnä taidetta ja tunnelmaa.

~Hille

Tiekirkkokesä 2013 on pyörähtänyt hyvin käyntiin

Toinen viikko Kustaa Aadolfin kirkon kesässä on pyörähtänyt hyvin käyntiin. Toissa viikolla vietimme tiekirkon avajaisia ja paikalla oli ilahduttavan paljon väkeä. Lisäksi kirkkovieraita kävi jo mukavasti; varsinkin viime perjantaina, kun saimme opastaa kesän ensimmäistä isoa ryhmää eräästä toisesta itäsuomalaisesta seurakunnasta. Oli myöskin mukava yllätys saada kirkkoomme ensimmäisiä vieraita ulkomailta - jopa Brasiliasta asti - ja vetää opastuskierros englanniksi!

Mielestäni on mukavaa, että tiekirkossa käy yksittäisten henkilöiden, pariskuntien ja perheiden lisäksi erilaisia ryhmiä - näin pääsemme tutustumaan monipuolisesti opastuksen mielenkiintoiseen maailmaan ja harjoittelemaan oppaana olemisen tärkeitä taitoja: mikkiin puhumista, reippautta, ihmistuntemusta, äänen käyttöä, historian tietoutta, jne. Olen tänä vuonna toisen kerran opastamassa kirkkovieraita kauniissa kotikirkossani. Kirkko on mukava ja erilainen kesätyöpaikka kuin vaikka jäätelökioski tai mansikkamaa. Tässä työssä oppii hyvin paljon (kuten jo aiemmin mainitsin) opastuksesta, mutta myös oman seurakunnan, kirkon ja Iisalmen historiasta sekä itsestään. Lisäksi olen iloinen, että tänä vuonna olemme opastamassa kirkkovierailijoita naisenergialla kollegani Hillen kanssa.

Toivon, että tästä kesästä tulee vähintään yhtä mukava kesä kuin viime kesästä.

Aurinkoista kesäkuun loppua Teille kaikille, tervetuloa opastuskierrokselle tai vaikka muuten vain hiljentymään kauniiseen Kustaa Aadolfin kirkkoomme.

Terveisin, Sanna

Kirkon aukioloajat

Kustaa Aadolfin kirkko on auki kesällä maanantaista perjantaihin klo 11-17 aina 20.8.2013 asti.

Lämpimästi tervetuloa!

Toivottavat: Sanna ja Hille

Tervetuloa uusille blogisivuillemme!

Tämä on blogi tiekirkko-oppaiden ajatuksista kesällä 2013. Olemme oppaina Iisalmen seurakunnan Kustaa Aadolfin kirkossa. Tervetuloa lukemaan ajatuksiamme ja tutustumaan blogin kautta kauniiseen kirkkoomme tämän kesän aikana. Kerromme työstämme ja kirkostamme tekstein ja kuvin.

Terveisin Sanna ja Hille